20.1.2013

Aikakauslehtiratsaus XXXVI

Pitkästä aikaa aikakauslehtien pariin. Tällä kertaa Valo vuodelta 1927. Ratsaus liittyy edelliseen tekstiini, koska kirjaston poistoaarteita hakiessani sieltä tarttui mukaan neljä paksua sidosta näitä lehtiä vuosilta 1926 ja -27.

Esittelysivulla osan V sidoksessa on mainittu julkaisun olevan tanskalaisen "Fremin" mukaan toimitettu. Toimittajaniiloina ovat Niilo Liakka ja Niilo Kärki. Mottona ja teemana on "Tiedettä kaikille".

Avustaneet: Tri Erik Ahlman, Liikemies Kalle K. Auermaa, Maist. Erik Bruun, Maist Aarne Europaeus, Maist. Martti Haavio, Maist. Vilma Haavio, Maist. Ilmari Heikinheimo, Tri V. A. Heiskanen, Lehtori Viljo Hornborg, Kirjailija O. J. Joutsen, Maist. Martti Jukola, Tri Niilo Jännes, Maist. Toini Jännes, Maist. Ilmari Jäämaa, Maist. Yrjö Karilas, Maist. O. Kostiainen, Maist. Katri Laine, Maist. M. Lappi-Seppälä, Maist. Aino Nissinen, Yliopp. Jorma Pohjanpalo, Maist. Osmo U. Porkka, Prof. Martti Rapola, Johtaja A. Ruokosalmi, Lehtori K. A. Saarimaa, Tri Artturi Salokannel, Taiteilija Eero Salola, Lehtori Hannes Salovaara, Lehtori J. Soisalon-Soininen, Lääk. -kand. Aino Särkkä, Maist. J. Timonen, Tri A. E. Tudeer, Maist. Niilo A. Vappula, Maist. Heikki Waris, Kirjailija LauriViljanen, Lakit. -kand. Allan Viranko.

Sidokset sisältävät A- ja B-sarjan niteitä. Yllä olevasta kansikuvasta käy ilmi, että käsittelyssä oleva on sarjaa A. Sarjan niteiden aihesisällys on:
Menestys, Ihmiselämä, Luonto, Menneet ajat ja Kielet.

Kannen sisäsivulla on Jean-Francois Milletin tunnettu maalaus. Artikkeli hänestä jatkuu takakannen sisäsivulla ja takakannessa. Kansikuva kerrotaan olevan jäljennös englantilaisen taiteilija G. F. Wattsin maalauksesta "Toivo".

Tämän lehden jutut aihesisällysjaon mukaisesti ovat:

MENESTYS
Miten arkioloissa elämme - Omantunnon valo


"Luodessamme yleissilmäyksen polkuun,jota olemme tähän saakka taivaltaneet, huomaamme sen yllättävän tosiasian, että meitä on koko matkan kuljettanut aikomuksen johtolanka. Aikomus kohtaa meitä joka tienristeyksessä. Se on siveellisen elämän perussävel, ja kaiken soinnun tai epäsoinnun määrää vain suhtautuminen tuohon perussäveleen.
Hyveellinen ihminen on se, joka uskollisesti täyttää vapaasti valitsemansa tarkoituksen. Oman tarkoituksensa, ei toisen. Jos jokaisella ihmisellä olisi juuri sama aikomus ja siis samat velvollisuudet, olisi maailma tosin vähemmän mielenkiintoinen, mutta silloin voisi helpommin sanoa, tekeekö joku oikein vai väärin.
Mutta kun aikomukset ja tarkoitukset ovat yhtä erilaisia kuin ihmisluonteet, ei mikään ulkonainen arvostelu ja tuomio ole mahdollinen. Me emme voi erottaa hyvää aikomusta tai toimintaa huonosta pelkän havainnon avulla. Voimmeko niitä erottaa ylipäänsä koskaan? Onko olemassa mitään mittakaavoja?"

Näin aloittaa E. L. Cabot nelisivuisen artikkelinsa, jossa käsitellään ihmisen elämässään tekemiä ratkaisuja ja valintoja. Sivuilla on kaksi kuvaa, joista toinen esittää Sokratesta ja toinen englantilaista kirjailija ja taiteilija John Ruskinia.

Ruskinin aatteista kirjoittaja sanoo seuraavaa: ”Ruskin sanoo »Sesam ja liljat»-teoksensa esipuheessa, että jokaisen tytön pitäisi käyttää osa joka päivästä vaatteiden oınpelemíseen köyhille, ja hän jatkaa: ››Silloinkin, kun ehkä tulet petetyksi ja lahjoitat ne kelvottomille, älä ole tietääksesikään. Panttilainaaja, jolle tuo kelvoton ne panttaa, myy ne sitten jollekin toiselle, jolle ne ovat parempaan tarpeeseen, eikä asia koske enää sinua. Sinulle on vain tärkeää, että sinulla on aina, kun näet puolialastoman lapsen, hyviä, uusia vaatteita, joita voit hänelle lahjoittaa.»
Onko Ruskinin ratkaisu antaa seurauksista välittämättä kerjäläisille lämpimiä vaatteita omantunnon mukainen? Tästä voimme olla varmoja vasta sitten, kun saamme tietää, onko hän todellakin valaissut seikan perinpohjaisesti. Minusta näyttää, että hän on takertunut erääseen ennakkoluuloon, t. s. että hän on arvostellut kysymystä ennenkuin on ottanut selkoa suosittelemansa toiminnan seurauksista. Mitä tapahtuisikaan, jos jokaiselle köyhälle lapselle lahjoittaisimme vaatteita? Hyvin pian lähetettäisiin paljon ryysyisiä lapsia kadulle kerjäämään, tarvitsivatpa sitten vaatteita tai ei; suuri osa niistä rahoista, jotka he saisivat,kulutettaisiin juopotteluun, ja isät huomaisivat, ettähyväntekeväisyydestä on aika hauska elää, ja vajoaisivat laiskuuteen.”



IHMISELÄMÄ

Mitä me juhlina syömme

Katri Laine käsittelee artikkelissaan suomalaisia juhlaruokia. Koska jouluun on enää yksitoista kuukautta, katsotaan, kuinka sitä pitäisi vatsan täydeltä viettää:

"Joulun salaperäinen tunnelma alkaa kiehtoa meitä silloin, kun joulusahdit otetaan valmistettaviksi ja vierrelimput valmistetaan sahdin vierteestä. Jokapäiväisen happamen leivän tilalle leivotaan imeliä siirapilla siveltyjä limppuja, jotka tuoksuvat niin ihanilta ja aitan hyllyiltä levittävät oikeata joulutunnelmaa. Parin viikon kuluttua ne ovat parhaimmillaan - samoihin aikoihin kuin sahtikin alkaa tuntua oikealta joulusahdilta. Yhä kohoaa tunnelma, kun teurastetaan jouluporsas - kinkku pannaan erikoiseen imelähköön ja maustettuun suolaan joulua varten ja suolet puhdistetaan ja täytetään herkullisella ryynipuurolla, johon on pantu siirappia ja rusinoita. Kun sitten maistiaisiksi nyppäsee uunin arinalta oljilla paistuvista makkaroista palasen, tuntuu jo melkein siltä, kuin joulu-ukko kurkistaisi nurkan takaa. Eipä ole enää pitkältä jouluun, kun livekalat nuíjitaan ja niiden lipeöiminen alkaa. Valkenevathan ne päivä päivältä ja osoittavat, mitenkä joulu asteittain lähenee. Aivan joulun kynnyksellä leivotaan rieskat lestyistä jauhoista ja herraskaisissa paikoissa luumuilla täytetyt tortut silıisevästä voitaikinasta. Aattona katetaan notkuva pöytä: vaahtoavaa joulusahtia, kiiltäviä vierrelimppuja, suussa sulavia rieskoja, voissa paistettuja ryynimakkaroita, uunissa paistettua kinkkua, riisiryynipuuroa, livekalaa, piirakoita ja torttuja. Ennen muinoin asetettiin Tapanina joulupöydälle sianliharokka sikojen menestymiseksi ja suuri kylvökakku, joka asetettiin muiden leipien varaan, niin että sen alle saatettiin joulun aikana lakaista pöydälle varisseet muruset. Ei talıdottu unohtaa jokaiselle meille tärkeätä maan hedelmällisyyttä. Ovathan toiset näistä ruoista jääneet jo paikoitellen unhoon, toisia tullut tilalle, mutta pääruoat ovat sittenkin pysyneet samoina.
Näiden ruokien rinnalla käytetään myöskin kaikkialla seutukuntien tavallisia pitoruokia. Niin kauan kuin me suinkin voimme, on meidän koetettava säilyttää vanha isiltä peritty joulupöytämme koskemattomana."  

LUONTO

Kasvien vaelluksista

Osmo H. Porkka kirjoittaa kasvien leviämistavoista ja liikkeistä, kuinka ne kääntyvät valoon päin, sulkevat lehtensä ja kukkansa ja muuttavat toisille alueille. Kymmenkunta sivua ja useita kuvia sisältävä juttu päättyy puulajien saapumishistoriaan Fennoskandiaan. Harmaaleppä ja kuusi ovat viimeisiä tänne saapuneita puulajeja. Jutun mukaan Ahvenanmaalla oli 1920-luvulla vain kaksi harmaaleppää, lieneekö niitä nyt enemmän, kun punkitkin viihtyvät lepikossa.

"Myöhemmin ihmisen vaikutuksesta on harmaaleppä saattanut runsain määrin laajentaa kasvualaansa, se kun hyvin viihtyy kaskiahoılla, jotka eivät ole tervalepälle soveliaita paikkoja.
Harmaaleppä on hyvä kotimainen esimerkki siitä, miten hedelmien runsaasta esiintymisestä huolimatta määrätyillä paikoilla kasvi itse ei voi siellä kasvaa sopimattomien ulkonaisten tekijäin vuoksi. Semander on nimittäin tavannut Ahvenanmaan rannikoilta runsain määrin harmaalepän pähkylöitä, mutta siitä huolimatta on Ahvenanmaalla vain kaksi harmaaleppäyksilöä, nekin muilla tavoin sinne joutuneita.

Viimeisenä puulajina saapui Fennoskandiaan kuusi. Se vaelsi tänne kaakosta ja idästä päin leviten ensin Suomeen ja jatkaen täältä sitten kulkuaan Ruotsiin ja Norjaan. Kuusi on verraten lihavaa maaperää vaativa laji, joka kaikkialla, missä sillä on soveliaita kasvupaikkoja, karkoittaa tieltään männyn, jonka siemenet eivät enää voi itää sen laajan oksaston varjossa. Näin kuusi onkin työntänyt männyn tieltään karummille kasvupaikoille, kuiville, ravintoköybille kangasmaille tai märkiin soihin, missä se itse ei viihdy, mutta missä kyllä mänty vähemmän vaateliaana menestyy.

Näin ovat nykyiset kasvimme levinneet tänne maamme kehitysvaiheiden aikana, ja samoja keinoja, mitä ne muinoin tänne saapuessaan ovat käyttäneet, ne vielä nykyjäänkin käyttävät vallatessaan sellaiset maa-alat, jotka syystä taitoisesta ovat joutuneet autioiksi. ja sama kiivas keskinäinen taistelu, jota kasvilajit ja kasviyhdyskunnat nykyjään jatkuvasti käyvät, riehui jo niinä geologisina aikakausina, jolloin ne ensiksi maahamme saapuivat. Mitään pysyvää tasapainotilaa ei kuitenkaan ole saavutettu eikä sellaista milloinkaan saavutetakaan, sillä ulkonaisten olosuhteiden vähäinenkin muuttuminen vaikuttaa edullisesti määrättyihin lajeihin ja määrättyihin yhdyskuntiin avustaen niiden levenemistä, samalla kertaa estäen tai hiıdastuttaen toisten lajien vaelluksia."

MENNEITÄ AIKOJA

Suomalainen tutkimusmatkailija Pohjoisella Jäämerellä

Yrjö Karilas kirjoittaa Nordenskiöldin elämänvaiheista, tässä artikkelin alku, josta käy ilmi syy hänen muuttoonsa Ruotsiin.


"Nils Aadolf Eerik Nordenskiöld syntyi Helsingissä v. I832. Isä oli etevä tiedemies ja harras luonnontutkija. Poika sai olla mukana isän virkamatkoilla ja penkoa kotona Mäntsälän Nummenkartanossa hänen kirjastoaan sekä kivennäiskokoelmaansa. Porvoon lukiossa hän kun-
nostautui aluksi ››paljaassa laiskuudessa››, kuten rehtori L. Runeberg sanoi, mutta tämä arvolause kävi niin pojan kunnialle, että hän oitis paransi tapansa ja ponnistihe luokan ensimmäisten joukkoon.

Vallankumousvuonna 1848 Porvoon lukion oppilaat olivat pitäneet pahaa melua jossakin hääjuhlassa. Sen johdosta kaksi pojista sai kämmenpatukkaa ja kaksi erotettiin koulusta. Tovereitten mielestä tämä oli liian ankara rangaistus. Puolet koulun oppilaista erosi; niiden joukossa Nordenskiöld. V. 1849 hän kuitenkin suoritti yliopilastutkinnon kirjoittautuenViipurilaiseen osakuntaan ja tullen sittemmin valituksi matemaattis-fyysillisen tiedekunnan kuraattoriksi. V. I853 hän suoritti filos.-kandidaattitutkinnon ja pääsi isän mukana tutkimusmatkalle Uralin rauta- ja kuparikaivoksille. Erään nuoren ranskalaisen kanssa hän aikoi jatkaa matkaa Itä-Siperiaan, mutta Krimin sota tuli esteeksi. V. I855 hän suoritti fil-os.-lisensiaattitutkinnon, .mutta loistavasti alkaneet yliopistolliset opinnot keskeytyivät valtiollisten syiden tähden.

Antinpäivänä v. 1855 pidettiin Helsingissä n.s. Töölön-päivälliset. Krimin sota oli parhaillaan käynnissä. Nuoret ylioppilaat yltyivät varomattomuudessaan Töölön ravintolassa pitämillään juhlapãivallisillä ylistelemään kautta rantain sardiinialaisia sardiineja, ranskalaisia viinejä ja Krimin hedelmiä, osoittaen siten mieltään Venäjää vastaan, joka oli sodassa Krimin niemimaalle hyökänneitten sardiinialaisten ja ranskalaisten kanssa. Meriekipaasin torvisoittokunnan johtaja kertoi kuulemiaan päälliköllensä, ja tämä kiidätti siitä sanan kenraalikuvernööri, kreivi Bergille, joka ihastuneena huudahti, kun kuuli mielenosoituksen osanottajien nimet:
- Aa, nehän ovat kaikki vanhoja tuttavia!
Kun ylioppilaat sitä paitsi olivat tapahtuman jälkeen kotimatkallaan laulaneet ınarseljeesia marssiessaan pitkin pääkaupungin katuja, oli heidän mittansa täysi. Nordenskiöld sai yliopistosta ››kaksinkertaisen eron» ja opiskeli sen älkeen mineralogiaa ja geologiaa Berliinin yliopistossa.
Parin vuoden kuluttua hän oli taas mukana ylioppilaselämässä ja otti osaa promotsionijuhlallisuuksiin. Eikä hän nytkään osannut olla varovainen juhlapuhetta pitäessään.
- Voimakas, lannistumaton tietoisuus siitä, että meillä on oikeus pyrkiä vapauteen, on herännyt meidän rinnassamme, taistelussa pimeyttä vastaan, joka meidän on kestettävä, meidän ei tarvitse olla yksin. 

Se oli jotensakin selvää puhetta. Kenraalikuvernööri kutsutti hänet puheilleen ja kehoitti häntä valittamaan erehdystään.

- Sitä minä en tee koskaan! vastasi Nordenskiöld.
- Silloin saatte lähteä maasta, siitä olen pitävä huolen! tiuskaisi kenraalikuvernööri kiukustuneena, ja kohta sen jälkeen tuli määräys, että hänen pitää poistua maasta neljäntoista vuorokauden kuluessa.
Tammikuussa 1859 Nordenskiöld kulki luistellen Kihdin yli ja putosi kolmesti heikkoihin jäihin saaden siten tavallaan tulikasteensa vastaisia jäämerimatkojaan varten."

KIELET

Kielen henkistyminen

Martti Rapola kirjoittaa kielen kehittymisestä, uusien sanojen ja käsitteiden laatimisesta ja siitä, kuinka konkreettista työtä tai esinettä ilmaisevat sanat ovat kehittyneet tarkoittamaan enemmän käsitteellistä toimintaa.

Mitäpä siis "tarkoittaa" on tarkoittanut?

"Tarkoittaa sanan historia on erinomaisen valaisevaa. Nykyjäänhän tämä sana merkitsee yksinomaan määrätynlaista sielullista, lähinnä ajattelun tai tahdon toimintaa, mutta vielä pari kolme sataa vuotta takaperin ››tarkoittaminen›› saattoi olla paljon konkreettiseınpaa. V. 1637 ilmestyneessä vanhimmassa suomen kielen sanakirjassa on sotilasammattisanojen joukossa sana tarkoitus, jonka selitetään merkitsevän pyssyn tähtäintä. Ensimmäisessä suomalaisessa virsikirjassa n. vuodelta 1580 on seuraavat säkeet:
››Piru talostam karkota,
Kuin joutsellans meit tarkottaa,
Niin me sua aina kiitäm»
Siinä siis puhutaan jousella tarkoittamisesta. Eräässä I6oo-luvulla painetussa saarnassa sanotaan:
››Perkele niinkuin hän päivät tarkoittaa nuolens meidän jälkeem, niin myös yöllä verkot virittää
meidän eteem››, ja eräässä toisessa uskonnollisessa teoksessa: ››se ruma henki saatan - kaikkinaisen kiusauksen murhapiilillä häntä kohden tarkottaat››. Kuten näkyy, on mielikuva jousella ja nuolella tarkoittavasta eli tähtäävästä sielunvihollisesta hyvin suosittu vanhassa hengellisessä kirjallisuudessamrne. Samanaikaisesta lainsuomennoksesta on seuraava lauseen alku: ››Seisoo mies varjosa, ja metsänraavasta ampuaksensa tarkoittaa, ja mies osaa edesä olla . . . ›› Tässäkin on sama alkuperäinen merkitys. Kuvaannollisesti on voitu sitten ruveta puhumaan tarkoittamisesta sanoin ja ajatuksin, aivan kuin nykyisin toista samaa merkitsevää sanaa tähdätä voidaan käyttää sanoin ja ajatuksin tähtäämisestä."


3 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Erinomainen löytö! Minullakin on nuo, koko sarja. Isoisäni oli tilannut sitä, ja minä sain ne sitten koulupoikana. Pari vuotta sitten skannailin niiden kuvia talteen, myös sen kauniin sierraleonelaistytön joka teki minuun poikana ison vaikutuksen. Vihon kannessa on muistaakseni Mme Pompadourin kuva... Sääli ettei kommentteihin voi lisätä kuvia!

kariav kirjoitti...

Löytyihän se Sierra Leonen tyttö...
Osa VIII, Nide 95, vk 192(7?); Sidottaessa on lehdet leikattu niin, että vuosiluvun viimeinen numero puuttuu.

Sidottu Porvoossa vuonna 1928.

Kari Rydman kirjoitti...

Minulla vihot on onneksi leikkaamattomina "irtoselkäkannen" sisällä. Valossa on muuten myös hauskoja Amerikan armeijan käyttämiä älykkyystestejä, mm. sarjakuvia joiden ruudut ovat sekaisin.
Mutta eikö olekin söpö se neekerityttö? :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Aiheutetut

# 1950-luku 60-luku aamuhartaus aamutee aapinen aasinsillat aateliset Afrikka aika aikakauslehdet ainekirjoitus ajan kulku ajankohtaisuus ajatelmat aku ankka akvarelli Alabama alankomaat Alaska Aleksanteri III Aleksis Kivi alkoholi alkuperäiskansat alkusoitto allegoriat alumiini Amerikka ammunta anagrammit ananas Anglia animaatiot anteeksianto anteeksipyyntö antirasismi apinat aprilli apteekki arabialainen kulttuuri arabit Arizona arkiset väärinkäsitykset arkkitehtuuri arpajaiset aseet asetelma askareet askartelu aterimet Audi auringonpimennys australia auto Auto Union autoilu autokatsastus autokilpailu autokoulu autolautta Autot avaruus avioliitto baarit babysitting Bach banaani banjo Baranov barokki BB-talo be bop Beatles beethoven berberi Bessie Smith blogit Blue Monday blues bmw boogie-woogie British Empire broileri Buddy Holly Butlins byrokraatti bändit cab calloway Caterina Valente cembalo Chaminade Charlie Parker Chile claves Clayderman Coca-cola cognac cola colosseum coverit cowboy daguerrotypia Dalida ddr dekkari design Dexter Gordon dinosaurukset direktiivit Disney DNA dodekafonia doping drinkit Edmund Spenser Edward Burnes Eino Leino ekspressionismi elektronimusiikki elokuva elokuvat elokuvataide Elukat Elvis eläkkeet elämänviisaus englanti enkeli Erasmus ergonomia esivanhemmat Espanja etualan tarkennus etätyö EU Eulenspiegel euro Eurooppa euroviisut faabelit farkut fasaani filosofia fleece fluxus Ford formula 1 fotorealismi Freddy Quinn Galuppi gamba genealogia Glen Miller google googlish Grieg grilli grillimakkara haaksirikot hakit hakkerointi halaus halko hallitsijat Hamina hampaat hampurilainen Hankasalmi harakka harava haudankaivuu havaiji Hazard hedelmäpuut hedelmät hehkulamput heinäkuu heinänteko helle helmat helmikuu helmitaulu helteet henkilörekisterit heraldiikka herne hevonen hevoset hiekka hihamerkit hihat hiihto hiilikuitu hillo hillotolppa hippiet historia hiukset Honda horoskooppi huhtikuu huijarit huilu Hula huonekalut huopikkaat huotra huumori huutokauppa hymiöt hymyhuulet hyttyset Händel häntä härkä häät höyry höyryveturit Ibsen Idols Iittala IKEA ikiliikkuja ikkuna ikkunanpesu ilahduttaminen ilmastonmuutos impressionismi intiaanit Irlanti iskelmät islanti israel isänmaallisuus isät it-ala itikka itsenäisyys Jack Scott jalkapallo Japani jauheliha jazz jenkka jeti joet John Coltrane joulu joulukalenteri joulukuu joulukuusi joululaulu joululaulut joulumusiikki joulupukki jouluvalot jouluvirsi jouset jousisoittimet juhannus juhlat julisteet junat juoma juomalaulu juomat juusto juustokakku jänis järvi jäsenkirja jätelipeä jääkiekko jäätila kaapit kahvisuodatin kaide kaivos kaksintaistelu kalat kaleidoskooppi kalenteri kalenteri. kevät kalenteri56 Kalevala kalkkuna kalliomaalaus kampa kanava kansa kansakoulu kansallispuvut kansatiede kantri kapellimestari karaoke karhu karkauspäivä karkausvuosi karppaus kartat kartta kasakat kasino kassi kasvit katsastus kattaus kaukolämpö kaukosäädin kauniit valokuvat kaupankäynti kaupat kauppamatkustaja kauramurot keinu keinuminen keisari keittiö Kekkonen kello kemia kengät kertomus Keski-Suomi keskiaika keskiolut keskuslämmitys kestopuu kesä kesäkuu kesäleski kesäloma kesämökki kesätapahtumat kevät kielenkäyttö kielet kieli kieli poskessa kielioppi kielitaito Kihlaus Kiina kiinteistönhuolto kilpailu kilpaurheilu kinkku kirjaimet Kirjallisuus kirjapaino kirjasto kirjat kirkko kirkot kirsikka kirvat Kirves kissat kitara kitkeminen kivi klarinetti koirat koivupuu kojeet kokoonpanot kola koneet konsertit konsertto konvarit Korea korkeakulttuuri korot korppi korut kotitalous kotka koulu koulumuistot kouluruoka Kreikka Kristiinankaupunki kromosomi kubismi kukat kukko kulttuuri kulttuuripääkaupunki kuningas kuninkaalliset kuninkaat kunnanvaltuusto kunnat kunta kuntauudistus kuntoilu Kuopio kuorolaulu kuu Kuuba kuukaudet kuulapelit kuulo kuulustelu Kuusi kuutamo kuva-arvoitus kuvaamataito kuvankäsittely kuvanveisto kuvataide Kvagga kylpylä kylätapahtumat kyntö kynät kypärä kyykkä käki kännykät käpy käsiteollisuus käsityöt käytännön opetukset käännökset laboratorio Lada lahjat laivat lakana lammas lampaat lamppu lamput lapio lasi lasinaluset laskimet lastuvilla lauantai laukka laulukirjat Lehdet Lehdistö lehtivihreä leijona leikit leipä leivokset lenin lenkkeily lentokoneet les fauves. les six levitteet Lidl lied liettua liha lihapullat liikenne Liisa ihmemaassa liiteri Limburg linja-auto linnut lintu lintulauta lippu lipputanko liputus listat loimi lokakuu loma Loppiainen lotto louhos lukio lumi lumicola lumipallo lumityöt luolat luonto Luostari luumut luvaton ase lyhenteet lyijykynä lämmitys lämpötila lääketiede lääkkeet lääkärit Lönnrot löytöretket maahanmuuttaja maailmankansalainen maailmanloppu maakuntalaulut maaliskuu maantieto maapähkinä maaseutu maat maatalous Mainila mainokset maisema maisemat makkara Mannerheim Mannheim margariini Marilyn marjat Marketti marraskuu marssi marssimusiikki Marty Wilde matematiikka matkailu matkakertomuksia Matkus matonpesu matto mausteet media meemi meetwursti mekaaninen musiikki Meksiko melodraama meri meripihka merkit merkkipäivät messut metronomi metsästys midi mietelause Mikkeli Mikki Hiiri mikrofoni missit mitalit mmm monot moottoripyörät mopot Moskvitsh Moskvitsh 407 Mozart muisti muisto muistomerkit munakas muoti muoviesineet murre murteet museot musiikki musiikki. dallapé musiikkitermit musta makkara mustarastas myrsky myötähäpeä mäenlasku Mäki mäkihyppy mänty mökki naakat naakka naisten viikko naru Nasta-kerho nato naulat nelikenttä Neuvostoliitto New Mexico nigerian kirjeet niitit niksit nimenkirjoitus nimet nimipäivät nobelpalkinnot Nokia nokkahuilu Norja Nostalgia novellit nuket numerot Nummisuutarit nuohous nuotit nuottikirjoitus nurmikko nypyt nyrkkitöny näppäimistö näytelmät oboe Okapi Olavi Olavi Virta olut olympialaiset omaishoitaja omaishoito omena omenapuut Ooppera oopperalaulajat op-taide oppikoulu orava orvokki osavaltiot paavi Pacius paikkakunnat paimenet paita pakkanen pakkoruotsi Palestiina palindromit palloilulajit pankki paraati parkkiautomaatit partikkelit partiointi passi pasta Pat Boone patsaat pehmusteet peippo peltikatto penkinpainajaiset penkkarit Pennsylvania pensasaita perhoset perinne perjantai perspektiivi peruna peruskoulu peräkärry petaaminen philosophy piano Picasso piccolohuilu pienoismallit pihamaa pihlajat piippu piirakka pikkujoulu pilvet piste pizzat pokeri poliisit politiikka polkka polkupyörä polttopuut pommit pop Porilaisten marssi pormestarit poro portteri Portugali posti postimerkit postmodernismi potkukelkka potkuri Poulenc prekessio presidentinvaalit presidentit Preussi prinsessa prinssi projektit propelli prosentti prosenttiyksikkö psykologia puhallinmusiikki puhaltimet puhe punkit Puola puolueet puolukka puolustusvoimat purjo purkkakuvat Putin puu puuhevonen puulajit puupuhaltimet puut puutarhan hoito puuteollisuus puutyöt puuveistos pyykinpesu pyöräily pähkinä päiväkirjamerkintöjä päivämäärät päiväntasaus päähineet pääministeri pääsiäinen pöllö Quest raamattu radio radio-ohjelmat radioamatöörit ragtime raha rakkaus ralli Rampal Ranska ranta rautatiet ravintola ravit ravut Reg Owen reino renessanssi renkaat revolveri Rick Nelson ristiäiset risusavotta risut ritarit robotti rock and roll rokotus romantiikka Rooma rovio ruhr ruis Runeberg runous ruohonleikkuu ruoka ruokinta Ruostumaton teräs Ruotsi ruotsin kieli rusakko ruska rusketus Russ Conway ruusut ruuvit saappaanheitto Saarenmaa saarni Sacha Distel sade sadut sahapukki sahatavara sahaus Saimaa saippua sairaala sairaanhoito sairaudet sairaus saksa saksofoni Salaatti salakirjoitus salami salamurhat salapoliisit samba sammakot sananlaskut sanaristikot sanat sandaalit sanoitukset sarjakuva sarjakuvat Sarkasmi satelliitit satelliitti sattumuksia sauna Savo savupiiput Schleusingen Schumann Scifi Seitsemän veljestä sekalaista selfie sello selluloosateollisuus sementti seteli shoppailu sibelius sienitaudit signac siili siilit sijamuodot sika sillat silmu siluetti sinappi singapore Sipilä sipuli sireeni sirkus sisävesimatkailu skandaalit skotlanti snapsi Snellman Soisalo soittimet soitto soittokeikat sokeri solmio sommittelu sormihyrrä sosiaalinen media sota sotaväki sote sotilaat Spike Jones Spitfire Sputnik steppi stride suihkuhävittäjä sukellusveneet sukkahousut sukkanauha sukset sukulaiset sukututkimus sulttaani sumu suojautuminen suola suolisto suomenkieli Suomi Suonenjoki surrealismi suudelmat suvivirsi Sven Tuuva syksy syltty sylvester syntymäpäivät syyskuu syöpä sä-passiivi sädehoito sähkö sävellajit säveltäjät Säynätsalo sää säätila taide taidemuseo Taiga taistelut taitto takki talouspolitiikka talvi talvirenkaat talvisota tammikuu Tampere tango Tanska tanssi tanssimusiikki tapahtumat tarvikkeet tasa-arvo tatar tattari taudit tavat teatteri Ted Herold tee teekutsut tehtäviä Teiniliitto teiniyhdistys teippi tekniikka tekokuu tekstinkäsittely teleportaatio televisio teltta tenori tenorisaksofoni tervapääskyt terveydenhuolto terveys terveysjuoma Texas The Beatles The Belmonts The Impalas The Platters tienpito tietokilpailu tietokirjat tietokoneet tietokonemusiikki tietovuoto tievalaistus titus toivotut tonttu Topelius torkkupeitto torvisoitto tositeevee toukokuu traktorit Trinidad trumpetti Tsaikovski tsekki Tukholma tuli tulipalot tulitaide tulitikkuetiketit tulitikut tulivuoret tuohi tupakka tuppi Turkin sota Turkki turkkilaiset Turku turve tutkimusmatkat tuttavat tuuba tuuli TV tv-ohjelmat twist Twitter tyrni tyylisuunnat työkalut työkalut. lumilapio tähtitiede täi UFO uinti UK ukkonen Ukraina ukulele ulko-ovi ulkomaalaiset ulkomaat unet upseerit urbaani sanakirja urheilu urheiluautot urut USA uskonnolliset tilaisuudet uskonnot uuni uusi vuosi uuspeili uutiset vaa'at vaahtera vaakuna vaakunat vaalit vaatetus vaatteet Valamo valelääkärit valetta valkosipuli vallankumous valo valokuvat valokuvaus valot valssi valtion laitokset vanhojen vitsien tuunaus vanhukset vapaaehtoiset vappu Varkaus varpaat varuskunnat vegaani veivit Venus Venäjä venäläinen musiikki verikoe vesi vessapaperi vetypommi Vietnam View-Master vihannekset viidakko viihde viikingit viikonpäivät viili viina viini villi länsi villieläimet virka virkamies virkatie viro virret visailut vitamiini viulu Vivaldi Vladimir Serov vodka voi voiteluöljy Volter Kilpi vuodenajat vuodet vuosijuhlat välimerkit väriperspektiivi värit värityskirja Wilbert Harrison ydinsäteily yhdydsanat yhteislaulu ylikonstaapeli ylinopeus ystävyys ystävyyskunnat ystävänpäivä Yves Rocher äänet äänite öljy öljy-yhtiöt